ANNA-MARI MEHILÄINEN, JoYSKL 568b; JoYSKL 569; JoYSKL 570

s=AMM

JoYSKL 570 = Ruokapöytäkeskustelua Mehiläisten kodissa

s=EH; Eino Hämäläinen

s=SM; Simo Mehiläinen

Haastateltava on Anna-Maria Mehiläinen, s. 28.5.1921 Rumpalin kylässä. Haastatelleet Ilkka ja Muusa Savijärvi Myllypurolla 1.7.1994 (?). Haastattelussa läsnä myös Eino Hämäläinen ja Simo Mehiläinen. Litteroinut Helka Riionheimo 1994.

Anna-Maria Mehiläinen puhuu suomea erittäin sujuvasti, ja hän hallitsee kaksi eri rekisteriä. Kahdella ensimmäisellä kasetilla hän käyttää saarnatyyliään, joka on melko yleiskielistä; murteellisia aineksia on vähän, vaikka ääntämys onkin epäsuomalainen (mm. liudennus on erittäin vahva). Viimeisellä kasetilla ollaan ruokapöydässä, ja myös Anna-Maria käyttää informaalimpaa rekisteriä. Tällöin hänen puheensa on huomattavasti murteellisempaa. - Anna-Maria Mehiläinen käyttää usein venäjänkielisiä sanoja ja jopa lauseita, ja hän osaakin venäjää sujuvasti. Venäjän kielen vaikutus näkyy myös hänen ääntämyksessään.

Anna-Maria Mehiläinen on vilkas puhuja ja erinomainen kertoja, ja hän eläytyy kerrottavaansa. Hän puhuu monista aiheista, varsinkin sota-ajan kokemuksistaan mutta myös nykyajan tapahtumista. Kertoessaan hän eksyy toisinaan sivuraiteille, mutta muistaa aina palata alkuperäiseen kertomukseen. Ruokapöytäkeskustelussakin hän on lähes yksin äänessä.

Äidinkielen vähittäistä unohtumista osoittaa kenties se, että Anna-Mari pitää usein puheessaan taukoja, ja miettimisäänähdyksiä on runsaasti (näitä ei ole yleensä litteroitu). Puherytmi pysyy ehkä juuri tämän vuoksi rauhallisena.

Huomioita saarnatyylin kielestä:

- kolmkymt seitsemän, kakskymt viis - ääntämys selvä ja melko säännöllinenkin

- jälkitavujen pitkät vokaalit usein lyhentyneet puolipitkiksi tai lyhyiksi

- toisaalta lyhyet vokaalit voineet joskus pidentyä

- adessiivi ja allatiivi sekoittuvat joskus?

- silloin tällöin diftonginreduktiota? - ainakin se kuulostaa kovasti siltä!

- satunnaisesti myös diftongien avartumista?

- klusiilit toisinaan selvästi aspiroituneet - merkitty merkillä ¡

- liudennus voimakasta - toisinaan jopa sananloppuinen konsonantti liudentuu seuraavaa sanaa aloittavan j:n vaikutuksesta (esim. ovat olleet jo) - tämä sanhdiliudennuskin on merkitty litteraatioon

- geminaatta-n esiintyy haastattelussa, mutta ei ruokapöytäkeskustelussa?

Ruokapöytäkeskustelu on litteroitu siten, että Anna-Maria on keskushenkilö, ja hänen puheenvuoronsa ovat tärkeimmät (enimmäkseen hän myös on yksin äänessä). Keskusteluun kuuluu paljon palauteäännähdyksiä, mutta niitä on litteroitu vain silloin, kun kyseessä on selvä vuorosana tai kun ne vaikuttavat Anna-Marian puheeseen. Anna-Maria Mehiläisellä on kuuluva ääni, mutta muiden puhujien puheenvuorot jäävät usein epäselviksi.

Haastattelijat:

s=MS; Muusa Savijärvi

s=JH; Janne Heikkinen

s=EA; Esa Anttikoski

s=IS; Ilkka Savijärvi